Toimitusjohtajan asema ja tehtävät määritellään pääosin osakeyhtiölaissa. Työsopimuslaki, muu työlainsäädäntö sekä työehtosopimukset eivät yleensä koske toimitusjohtajia, ellei toisin sovita. Tästä syystä toimitusjohtaja tehtävien ja aseman määrittely kirjallisesti on erityisen tärkeää.

Johtajasopimuksen ja toimitusjohtajasopimuksen erona on se, että toisin kuin toimitusjohtaja, muu johtaja on yhtiön työntekijä, jolloin työlainsäädäntöä yleensä sovelletaan.

Siksi muun johtajan asema on turvallisempi kuin toimitusjohtajan, eikä johtajasopimus ole silloin yhtä kriittinen. Muun johtajan tapauksessa työlainsäädäntöä sovelletaan johtajasopimuksen rinnalla. Yhtiön kannalta on kuitenkin suositeltavaa tehdä johtajasopimus, vaikka kyseessä on muu kuin toimitusjohtaja, koska työlainsäädäntö ei välttämättä anna suoraa vastausta johtajan rooliin ja asema voi olla tulkinnanvarainen.

Vaikka johtajasopimukseen on olemassa ja sopimus on mahdollisimman kattava, syntyy johtajasopimuksista riitoja. Siksi laadittaessa johtajasopimusta kirjataan johtajasopimukseen riitojen ratkaisua koskeva lauseke. Useimmiten käytetty on välimiesmenettely, jolloin riidan ratkaisusta sovitaan välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely on kallista, mutta menettely ei ole julkinen, jolloin vältetään julkisessa oikeudenkäynnissä aiheutuva kielteinen julkisuus. Muita hyötyjä ovat joustavuus, nopeus ja välitön ratkaisun sitovuus. Välitystuomio on lopullinen, eli siitä ei voi valittaa.

Eri toimialoilla ja eri yrityksillä on erilaiset tarpeet, jolloin johtajan sopimukset muodostuvat erilaisiksi eri tilanteissa. Ei ole olemassa yhtä sopimuspohjaa, joka sellaisenaan sopisi kaikkiin tilanteisiin. Hyvin tehty ja kattava johtajasopimus ehkäisee ennalta kiistoja ja helpottaa näin yhteistyötä turvaten yhtiön yrityssalaisuuksia ja kilpailuasemaa.